Kokoomuksen Kouvolan Kunnallisjärjestön

40-vuotisjuhla 27.8.2016 Kymin Huvila

Muistelua Kunnallisjärjestön alkutaipaleelta

Lääkintöneuvos Pekka Jokinen

 

Arvoisa varapääjohtaja Jan Vapaavuori, hyvät kutsuvieraat ja kunnallisjärjestön veteraanit, aktiivit, hyvät naiset ja miehet!

 

Esitykseni aiheena on ”Muistelua Kunnallisjärjestön alkutaipaleelta”. Kerron ensin lyhyesti siitä kunnallispoliittisesta tilanteesta, mikä johti kunnallisjärjestön perustamiseen. Käsittelen sitä aikaa, minkä itse olin toiminassa mukana poimien noilta vuosilta joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia.

 

!950- ja 1960-luvuilla ei perinteisesti ryhmitytty kunnallisvaaleissa puoluetunnuksin vasemmistoa lukuunottamatta, vaan enemmänkin muun kunnallisen ryhmityksen mukaan. Kokoomus-tunnusta alettiin käyttää vasta 60-luvun loppupuolella. Suurin valtuustoryhmä silloisessa Kouvolassa aina 40-luvulta alkaen oli nimeltään ”Yhtynein voimin Kouvolan hyväksi”, mikä tarkoitti täällä Kokoomusta lähiliittolaisineen.

 

Kouvolasta oli tullut kaupunki 1.1.1960. Minä tulin kaupunginvaltuuston valitsemana kaupunginlääkäriksi 1.1.1964 ja jo heti kesällä minut houkuteltiin kunnallisvaaloehdokkaaksi. Syksyn kunnallisvaaleissa tulin valituksi valtuustoon Yhtyneen keskustan, oikeiston ja niitä kannattavien palkannauttijain ja yrittäjäin vaaliliiton vaalilistalta.

 

 Alkaneen valtuustokauden aikana voimistui tarve saada aikaan paikkakunnalle samanhenkisten ryhmittymien ja puolueiden järjestö. Väliaikaisen toimikunnan perustelujen ja esityksen pohjalta Kouvolaan perustettiin helmikuussa 1968 Kouvolan Kunnallisjärjestö ja allekirjoittanut valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Päätehtävä oli syksyn 1968 kunnallisvaaleihin valmistautuminen ja niiden läpivieminen. Kunnallisjärjestössä oli kokoomuslaisten lisäksi mukana liberaaleja. Lehdistössä saimme paljon näkyvyyttä ja julkisessa sanassa oli paljon hyvin napakoitakin artikkeleita kunnallisista hankkeista ja väittelyä siitä ketkä aloitteita olivat tehneet.

 

Tämän kunnallisjärjestön taholta jätettiin syksyllä 1968 kaupunginjohtaja Eino Brofeldtille aloite kulttuurilautakunnan perustamiseksi Kouvolaan. Lautakunta perustettiinkin vuoden 1969 alusta ja sen pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin lehtori T K Keranto. Hänen johdollaan kulttuurilautakunta vaikutti huomattavasti Kouvolan kulttuurielämän elävöittämiseen ja kehittämiseen. Hän oli taitava poliitikko, joka kannatti vahvasti aina urheilumiesten ajamia asioita valtuustossa saaden heidät puolestaan kulttuurin kehityshankkeiden taakse. Keranto pani alulle Kouvola-talon rakentamisasian. Hän tosin olisi halunnut sen rakennettavaksi aivan kaupungin keskustaan. Nykyiselle paikalleen se rakennettiin vaiheittain, mikä tilanne näyttää jatkuvan edelleenkin .Kulttuurilautakunta ei ollut lakisääteinen ja niitä olikin vain harvoilla paikkakunnilla maassamme.

 

Tämä kunnallisjärjestö hoiti vuosien 1968 ja 1972 kunnallisvaalit. Ennen vaaleja syksyllä 1968 pidettiin suuri vaalijuhla, josta muodostuikin Kouvolassa pitkäaikainen perinne. Tässä vaalijuhlassa Liiketalousinstituutin juhlasalissa piti juhlapuheen silloinen Kokoomuksen legendaarinen puheenjohtaja Juha Rihtniemi, joka oli siihen aikaan myös kansanedustaja valittuna täältä Kymen läänistä. Muistan hyvin tämän tilaisuuden ollessani puheenjohtajana avaamassa sen. Kunnioitettu ja taitava puheenjohtajamme kuoli valitettavasti varsin nuorena vuoden 1971 alussa ollen silloinkin Kokoomuksen puheenjohtaja.

 

Kouvolaan syntyi 1970-luvulla useita Kokoomus-yhistyksiä ja tuli tarve perustaa yhteistyöelin, joka toimisi erityisesti vaalien valmistelussa ja niiden läpiviemiseksi. Niinpä perustettiin Kokoomuksen Kouvolan Kunnallisjärjestö 28.12.1975. Perustamiskokouksen pöytäkirjan kohdassa 6 ”Kunnallisjärjestön perustaminen” todetaan seuraavaa:” Kansanedustaja Pekka Jokinen kertoi vuoden 1968 vaalit hoitaneesta kunnallisjärjestöstä, jossa oli myös liberaaleja mukana sekä vuoden 1972 kunnallisvaalien järjestämisestä. Vuoden 1976 kunnallisvaalien järjestämistä varten on puolueen keskustoimiston suosituksesta perustettava paikallisten Kokoomus-järjestöjen keskusjärjestö eli Kunnallisjärjestö. Sääntöjen viivästyminen on siirtänyt perustamista. Kunnallisjärjestön keskeinen tehtävä on koordinoida ja toimia yhteistyöelimenä, perusyksiköiden toiminta jatkuu itsenäisenä. Kouvolan kaltaiseen porvarilliseen kuntaan on perustettava selkeä Kokoomuksen nimeä kantava kunnallisjärjestö. Jokinen teki ehdotuksen perustamisesta. Palve ja Hirvikallio kannattivat. Piirin puheenjohtaja Martti Talsi kertoi puolueen hyväksyneen mallisäännöt 9.12.1975, joten Kouvola on asialla hyvissä ajoin. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kokoomuksen Kouvolan Kunnallisjärjestön.”

 

Tässä perustamiskokouksessa oli läsnä 29 jäsentä ja puheenjohtajaksi valiittiin yksimielisesti kansanedustaja Pekka Jokinen. Hallitukseen valittiin seuraavat 10 jäsentä: Martti Sihvola, Tuomas Palve ja Kari Alho Kouvolan Kansallisseurasta, Hilkka-Liisa Hirvikallio ja Anja Valonen Kouvolan Kokoomuksen Naisista. Jussi Hirvikallio ja Ilpo Karonen Kouvolan Kokoomuksen Nuorista, Leo Lähteenoja ja Lassi Kokko Kouvolan Kansallisesta Eläkeläisseurasta ja Pekka-Juhani Karjalainen Pentsojan Kansallisseurasta.

 

Tämän jälkeen kokouksessa syntyi vilkas keskustelu mm siitä, mikä on kunnallisjärjestön asema suhteessa kaupunginvaltuustoon. Pelättiin, että kunnallisjärjestö rupeaisi määräilemään valtuutettujen päätöksiä. Piirin puheenjohtaja sanoi valtuutettujen määräävän valtuuston työn. Kunnallisjärjestö on yhdyselin, vaaliorganisaatio. Se hoitaa ehdokasasettelun ja vaaliliittoasiat. Järjestön tarkoituspykälästä käytiin vilkas keskustelu. Järjestön tehtäviksi tulivat myös seurakuntavaalien hoitaminen ja piirin kanssa yhteistyössä presidentin valitsijamiesvaalien ja eduskuntavaalien puhetilaisuuksien järjestäminen. Kunnallisvaalien järjestämistä varten nimettiin myöhemmin erilaisia toimikuntia kuten vaalitoimikunta, ehdokasasettelutoimikunta, ohjelmatoimikunta, mainostoimikunta ja taloustoimikunta. Toimintaperiaatteena oli pyrkiä ehdokasasettelussa ehdokkaiden lain sallimaan maksimimäärään.

 

Tulevaa valtuustokautta varten laadittiin kunnallispoliittinen ohjelma, joka ennen vaaleja jaettiin jokaiseen talouteen. Vaaleja varten kunnallisjärjestö julkaisi Oikea Suunta-nimistä lehteä, jossa oli poliittisia linjauksia, ehdokkaiden kirjoituksia ja yritysten ja liikelaitosten tuki-ilmoituksia. Tällä tavoin kartutettiin vaalikassaa ja puolueverolla varauduttiin jo tuleviin vaaleihin. Vuonna 1977  ruvettiin perimään luottamustoimiin valituilta henkilöiltä kokous- tai vastaavasta palkkiosta 10 prosenttia kunnallisjärjestölle eli siis puolueveroa. Ehdokkailta perittiin vaalien alla henkilökohtainen vaaliehdokasmaksu, josta tosin opiskelijat ja eläkeläiset vapautettiin. Eduskuntavaalien edelläKouvolan Kokoomus  toimitti Hyvä Suomi-lehteä samalla periaatteella.

 

Kunnallisjärjestön ensimmäisenä toimintavuonna vaaleihin valmistautuessamme järjestimme mm ehdokkaille koulutustilaisuuden, jossa oli johtajana Kokoomuksen kunnallissihteeri Pekka Alanen. Samana päivänä illemmalla puolueen varapuheenjohtaja Tapani Mörttinen puhui Kouvolassa. Syyskuussa ennen vaaleja järjestimme perinteeksi muodostuvan Suuren Vaalijuhlan Kouvolan ravikatsomossa, jossa ehdokkaat esiteltiin, juhlapuhujana oli Harri Holkeri ja yleisöä satamäärin. Vielä juuri ennen vaaleja lokakuussa meillä oli puhetilaisuus kauppaoppilaitoksella ja silloin puhujana oli eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antero Salmenkivi. Tästä viikon päästä oli kunnallisvaalit, joiden tuloksena saimme kolme lisäpaikkaa valtuustoon. Kaikkiaan 43:sta valtuutetusta Kokoomus sai 17 paikkaa, prosentteina 35,6.

 

Halusin kertoa tämän näin yksityiskohtaisesti, koska samalla tavoin valmistauduimme seuraaviinkin vaaleihin ainakin vuoteen 1988 asti. Tämä vuosi oli viimeinen minun puheenjohtajakaudellani. Syksyllä 1989 valtioneuvosto nimitti minut Kymen läänin sosiaali- ja terveysosaston osastopäälliköksi, jolloin tulin esteelliseksi toimimaan kunnallisissa luottamustehtävissä. Samalla luonnollisesti päättyi sillä kertaa toimintani valtuuston puheenjohtajana.

 

Noina aikoina vaaleihin valmistautuminen oli meillä juhlavaa ja suurilinjaista ja tulostakin tuli. Suuria vaalijuhlia pidimme suurissa tiloissa ja suurille yleisömäärille. Juhlapuhujina meillä oli puolueen kärkinimiä kuten Ilkka Suominen, Elsi Hetemäki, Gunnatr Laatio, Pentti Sillantaus, Erkki Tuuli, Anna-Liisa Linkola, Pertti Salolainen, Mauri Miettinen* ja Martti Tiuri. Kunnallisjörjestön 10-vuotisjuhlassa marraskuussa 1985 oli juhlapuhujana puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Helena Pesola ja suuressa vaalijuhlassa 1988 kansliaministeri Ilkka Kanerva. Mansikka-ahon urheiluhallissa Kokoomuksen presidenttiehdokas  Harri Holkerin suuressa vaalijuhlassa joulukuussa 1981 oli yleisöä yli 1200 ja tammikuussa 1988 väkeä oli taas noin 1500 henkilöä. Kunnallisjärjestö oli järjestelyissä tiiviisti mukana. Kouvolan Kokoomuksen 70-vuotisjuhlassa kaupungintalolla marraskuussa 2007 juhlapuhujana oli silloinen tasavallan asuntoministeri. Muistatteko kuka? -- Niin, Jan Vapaavuori.

 

Kun Kouvolan kaupungin väkiluku vuonna 1977 ylitti 30 000 rajan, merkitsi se sitä, että valtuustoon valittiin seuraavissa vaaleissa vuonna 1980  51 jäsentä aikaisemman 43 sijasta. 1970-luvun loppupuolelle asti perusyksiköiden nimet olivat kansallisseuroja. Puolueen organisaatiouudistuksen yhteydessä nimi muuttui esim Kouvolassa vuonna 1979 Kouvolan Kokoomus ry:ksi. Kunnallisvaaleissa 1980, 1984 ja 1988 olimme voitokkaita ja Kouvolan suurin valtuustoryhmä ja useina valtuustokausina meillä oli niin sanottu värisuora eli valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtaja kaikki kokoomuksesta. Olimme myös yksi Suomen kokoomuslaisimmista kunnista. Vaalien jälkeen kunnallisjärjestö kutsui valitut valtuutetut järjestäytymiskokoukseen ja tämän jälkeen politiikan teko jäi valtuustoryhmän harteille ja yhteistyö muiden puolueiden ja ryhmittymien kesken sujui hyvin ja asiat luistivat.

 

Kouvolasta alkoi vaan maa loppua, vaikka oli saatu aikaan naapureiden kanssa kivuliaita alueliitoksia. Kunnallisjärjestömme esitti yhteenliittymistä Valkealan kanssa. Asia kypsyi ja laajeni saaden ratkaisun vuoden 2009 alusta, kun tapahtui kuuden kunnan yhteenliittyminen. Noin 45 nelikilometrin suuruinen kaupunki kasvoi yhdellä humauksella pinta-alaltaan 2871 neliökilometrin suuruiseksi. No nyt on hotua ja lääniä, kesämökkejäkin on noin 8000 ja järviä 450 kappaletta. Maapinta-alalta olemme lähes  samansuuruinen kuin Luxemburgin valtio.

 

Syksyn 1988 kunnallisvaaleihin Kokoomus asetti täyden listan eli 102 ehdokasta. Olin varma, että tällä listalla tulemme pärjäämään vaaleissa hyvin ja niin sitten kävikin. Saimme 20 valtuutettua, prosenttiosuuden ollessa 37,1. Vaalityötä oli tehty pontevasti. Suuren vaalijuhlan ohella pidimme siihenkin aikaan toritapahtumia lauantaiaamuisin tarjoten rokkaa ja kahvia. Julkaisimme kaksi Oikea Suunta-lehteä. Raina teki niiden kanssa päätoimittajana suuren työn pääkirjoituksineen, valokuvauksineen ja ihan amatööripohjalta. Hän muistaa vieläkin lehden sivujen rakentelun iltasella Kouvolan Sanomien painotalossa. Yksinkertaista ja käsipelillä toteutettua hommaa silloin!

 

Valmistelimme kesän aikana kesämökillämme kunnallispoliittista ohjelmaa valtuustokaudelle 1989 – 1992. Töitä painettiin kolme varttia ja sitten pulahdettiin Pyhäjärven aaltoihin virkistäytymään. Ei siinä kovin montaa päivää kulunutkaan ja sellaisenaan se hyväksyttiin.  Olemme siitä aika ylpeitäkin. Paljon oli puuhaa, olimmehan itsekit molemmat ehdokkaina ja läpikin sitten mentiin. Raina valittiin yhdistetyn kulttuuri- ja musiikkilautakunnan puheenjohtajaksi astumaan T K Kerannon ja Pekka Suomalaisen isoissa jalanjäljissä.

 

Panen näitä aikaansaannoksiamme kiertämään. Sieltä löytyy teille muitakin  tuttuja kirjoittajia ja tuttuja ”naamoja”.

 

Hyvät kuulijat, silloisessa ohjelmassa on paljon sellaista, mikä tänäkin päivänä on ajankohtaista. Olemme  seuranneet sote-valmistelua. Onpa sitä seuratessa käväissyt mielessäni, ovatko valmistelijat lukeneet ohjelmastamme kohdan 9, Terveydenhuolto, jossa sanotaan mm ”terveyden- ja sairaanhoidon on perustuttava valinnanvapauteen” ja ”sosiaali- ja terveydenhuollon yhtyeistyön merkitys on jatkuvasti kasvanut ja sitä on tehostettava nykyisestään.”Tämähän on ikäänkuin Ratamo-keskuksen toiminta-ajatuksia.

 

Hyvät ystävät, Hilkka-Liisa Hirvikallio, joka valitettavasti ei päässyt tulemaan tänään tänne, muistutteli meitä, että varmasti kerron, mitä kaikkea Kunnallsjärjestötyöskentelyssä olemme saaneet aikaiseksi. Siksi nuo äskeiset kehut. Itse asiassa meidän on hyvin paljosta kiittäminen Hilkka-Liisaa, joka on 95-vuotiaanakin varsin pirteä ja kävi tätä esitystänikin varten läpi omia muistiinpanojaan. Hän oli kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1961 alkaen 36 vuotta ja sosiaalilautakunnan jäsen vuosikymmeniä. Hän toi sosiaalialan asioita kutnnallisjärjestön tietoon ja eteenpäin vietäviksi. Hän oli kunnallisjärjestön perustajajäsen ja sen varapuheenjohtaja vuosikausia.

 

Kunnallisjärjestön veteraaneja ei taida olla täällä paikalla kuin Vilho Rantala, joka oli kunnallisjärjestön hallituksessa ainakin vuosina 1987 – 1989. Myöhemmin Ville toimi puheenjohtajana 2000-luvun vaihteessa kolme vuotta. Kiitos työstäsi myös sinulle Ville. Täällä on mukana useita vuoden 1989 jälkeen hallituksessa mukana olleita, mutta tämän esityksen kaari päättyy tähän vuoteen, jolloin lopetin kunnallispoliittisen tomintani siltä osin.

 

Lopuksi haluan onnitella Kokoomuksen Kouvolan Kunnallisjärjestöä ja sen johtoa ja kiittää tämän juhlan järjestämisestä ja toivotan menestystä, intoa ja voimia  edelleen työssänne Kouvolan parhaaksi.